Raimo

Nyt näyttää siltä, että tekoäly tulee nopeammin kuin luultiin vähän aikaa sitten. Yhä useammalle alueelle, monet jopa pelkäävät kehityksen nopeutta- ehkä aiheesta. Usein toistaiseksi tekoäly pitää opettaa erikoisaloille
Nykyään se nopeuttaa päätöksentekoa, kuitenkin ihminen tarvitaan edelleen. Hän joko prioirisoi päätöstä, usein kyse on tutkimuksesta. Kehitetään uusia materiaaleja , osia, lääkkeitä, ym. Lääkärin haluamme nähdä kasvokkain.
On tullut paljon myös tekoälyn sovellutuksia, jotka ovat tavallisen käyttäjän ulottuvilla. Näkee kirjoituksia , että esim. ilman ChatGPT osaamista ei tulisi toimeen itseänsä kunnioittava ihminen. Muitakin tekoälyn sovellutuksia näkyy kirjoituksissa. Netistä löytää.


Kirjoitus on kirjoittajan oma mielipide kokonaan.

Tekoäly eri muodoissaan on jo täällä. On varsinaista tekoälyä,
on tekoapua, on virtuaalilaseja , jne. Kaikki ammattilehdet kirjoittavat sovellutuksista, mutta muissakin lehdissä on tekoälystä kirjoituksia.
Osin ne ovat nyt liioiteltujakin. Mutta aivan lähitulevaisuudessa, ehkä kymmenen vuoden kuluessa, tekoäly on kaikkialla elämässämme.
Yksityiset yritykset ja monet yliopistot maailmassa työskentevät kuumeisesti tekoälyn kehittämiseksi. Osasyynä on osaajapula, johon se tuo helpotusta.
Tekoäly on nyt ja tulevaisuudessa vieläkin tärkempi, joten meidän ProHow-osaajien on syytä siihen perehtyä ja siitä keskustella.

Keskellä Atlantia ilmeisesti helmikuun alussa 2022 tuleen syttyi rahtialus Felicity Ace.

Laivan sammuttaminen on epäonnistunut, ainakin rahdin pelastamisen näkökulmasta.

Laivassa oli 4000 uutta autoa esimerkiksi Porscheja,Audeja ,Lamborghineja, ym. Uutistoimisto Reuters on kertonut, että sammuttamista ovat haitanneet sähköautojen litiumioniakut. Sammutukseen osallistunut paikallinen kapteeni totesikin,että akut ”pitävät tulta yllä”. Sammutusta myös haittasi ,että liika painolasti laivan sisällä olisi voinut ehdä siitä epävakaan. Vahingot saattavat kasvaa suuriksi, jos laivan koko lasti on menetetty.

Kaikki epätarkkuudet ja mielipiteet ovat omiani.

Raimo Keskinen

Tämän talven voi muistaa, paitsi korona-pandemiasta ja odotettavissa olevasta              korona-rokotteesta, myös Uudellamaalla olevasta poikkeuksellisen lumisesta                    talvesta sekä pitkästä viikkojen ajan kestävästä pakkaskaudesta.
Etelä-Suomen puissa on nyt myös kaunista tykkylunta, mikä on tavanomaisempaa Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Lumensyvyys muutamissa mittauspaikoissa:
Helsinki 43 cm. tuntuu kuin muualla Uudellamaalla yleisesti olisi paljon enemmän lunta,
Jyväskylä 48 cm, Rovaniemi 49 cm, Salla 49 cm, Vaasa 26 cm, Utsjoki 33 cm,                   Kilpisjärvi 26 cm.
Uusimaa on siis lähellä Pohjois-Suomen lukemia, jopa täällä Uudellamaalla on enemmän lunta kuin pohjoisessa.
Uudenmaan järvissä on paikoin n. 20 cm:n paksuudelta jäätä.

Muutaman huonon kauden jälkeen on eteläisissäkin laskettelukeskuksissa hyvä tilanne.
Auki ovat mm. Peuramaa Kirkkonummella, Swinghill Solvallassa Espoossa, Granin mäki Kauniaisissa, MeriTeijo Varsinais-Suomessa, Messilä Lahdessa, VihtiSki,                                 Talma Keravalla, Sappee Hämeessä jne. Näyttää, että etelä-Suomen hiihtokeskuksissa pyritään pitämään kaikki rinteet kunnossa, tietenkin ne ovat pienempiä kuin pohjoisemmat hiihtokeskukset. Isot hiihtokeskukset ehkä kunnostavat rinteitään parin viikon kuluttua alkavia koulujen hiihtolomia kohti?

Upeita hiihtolatuja on tänä talvena, paitsi joka talven hyvät ladut kuten Paloheinässsä ja Oittaalla, niin myös kaikkialla Uudellamaalla on lunta ja latuja.
Espoossa kaupunki tekee paljon latuja golf-kentille, kuten Tapiola Golfin ja Espoo Golfin
alueille, samoin Espoon keskuspuistoon, Leppävaaraan ym.
Helmikuun lopulla ja maaliskuussa aurinko lämmittää, toivottavasti lumi- ja latutilanne
säilyvät hyvinä.

Miksi nämä omat mielipiteeni kirjoitin? Muutaman vuoden kuluttua tämä talvi on vain
epämääräinen muistikuva? Mikä vuosi oli tallainen?  Siksi.

Raimo

Tarkastelen lyhyesti korona-viruksen covid-19,epidemian,pandemian ja näihin liittyvän kirjoittelun osuutta muutamien lehtien sisällössä lauantaina 28.3.2020.

Suomen Kuvalehti (Otava) on ilmestynyt 27.3.2020, joten aineisto on kirjoitettu muutamaa päivää aikaisemmin. Tässä numerossa on noin 64 sivua (mainosliite ei mukana), lehti ilmestyy viikoittain. Aiheesta lehti kirjoittaa noin 40% sisällöstään. Etusivulla on kuva metrosta.

Tekniikka&Talous-lehti (Alma) on sanomalehtenä tuplasti suurempikokoinen kuin Suomen Kuvalehti.Lehti on ilmestynyt 27.3.2020 ja ilmestyy myös viikoittain. Siinä on nyt 20 sivua. Vaikka lehti kirjoittaa laajasti pitemmistä aiheista ja trendeistä yleensä on sisällöstä noin 25% tästä korona-aiheesta.

Helsingin Sanomat,ainoastaan pääkirjoitusosa-A, lauantaina 28.3.2020. Kun Suomessa on juuri nyt tapahtunut paljon niin päiväkohtaisessa lehdessä on aiheestakin paljon. Sivuja A-osassa on noin 32 kpl ja aiheesta lehden sisällöstä on noin 65%.
Suomi on valinnut määräysten ja rajoitusten tien, kuten liikkumisen rajoittamisen. Elvytystä tehdään velkarahalla. Näillä toimilla pyritään estämään tartunnan leviäminen tai ainakin leviämisen hidastaminen.Mennään hallituksen sanoin ihmisten terveys edellä. Pahin tautitilanne on edessä. Suuri palvelujen,ravintoloiden,pienyritysten,ehkä kuntienkin konkurssit uhkaavat ja työttömyyden kasvu. Lehtien kirjoittelussa on nähtävissä näköalattomuus.
Ainakin seuraavan päivän HS:ssa on taas tilasto sairaanhoitopiirettäin sairastuneista, mutta sen vieressä on maininta ”18.3.2020 THL lakkasi julkaisemasta tietoa sairaanhoitopiireittäin. Havaittujen tartuntojen luku saattaa olla ilmoitettua suurempi”?
HS:ssa on aukeaman verran Wuhanin tilanteesta, jossa virus on taltutettu ja ollaan palaamassa arkeen ja työntekoon.
Ehkä viruksen kestosta on jotain nähtävissä? Kiinassa tehtiin suuria liikkumisrajoituksia, vaikka mittasuhde on valtava. Kiinassa on paljon enemmän ihmisiä kuin koko Euroopassa.
Naapurimaista Venäjän tilanteen lehti toteaa huonontuvan nopeasti, lukuihin ei tunnuta uskovan. Ruotsia lehti ei nyt mainitse ollenkaan. Ruotsi valinnut täysin toisen tien kuin Suomi. Ruotsissa on ainoastaan suosituksia, palvelujen ja tuotannon halutaan toimivan koko ajan. Samalla lisätään paljon tilapäisiäkin hoitopaikkoja.

Espanjaa ja Italiaa HS ei myöskään nyt mainitse. Yhdysvalloissa on HS:n mukaan huono covid-19 tilanne. Kirjoitus ei ole syvällinen analyysi.
Saksa on rajoittanut voimakkaasti kokoontumisia, kuitenkin halutaan seurata Etelä-Korean mallia ja pitää tuotanto pystyssä. Saksan tarkoitus on testata jopa 200 000 ihmistä päivittäin. Ilmeisesti korona-tartunnan saaneet lähetetään sairaalaan tai karanteeniin ja loput töihin?

Raimo Keskinen
Jäsen
Kirjoitus on kokonaan oma mielipiteeni ja samoin lainaukset.

Tekniikka&Talous-lehden 1.2.2019 mukaan Nokia pystyttää Karakalliossa
olevan pääkonttorinsa ja Keran rautatieaseman välille 1 km:n mittaisen
5g-tieverkon. Kera on asema, joka sijaitsee Kauniaisista Helsingin
suuntaan menevän radan varrella.
Lisäksi suunnitellaan kantatielle 51 Siuntion tienhaarasta Karjaalle
31 km pitkää 5g-tieverkkoa. Yksi hankkeen tavoitteista on
liikenneturvallisuutta parantavia palveluja.
Paikannustarkkuus 5g-verkolla on senttimetriluokkaa, joka mahdollistaa
myös autonomisen eli kuljettamattoman bussin tai auton.
Rahoituksesta hankkeet eivät kuulemma jää kiinni. Smart Mobility-
ohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa innovaatiohankkeiden,
liikennekokeilujen ja investointien rahoitukseen vuosille 2019-2022.
Mielenkiintoista mitä kaikkia palveluja on tähän kokeiluun tulossa.

Lainaus ja tulkinta ovat omiani.

5G tulee, kun 4G on liian hidas ja turhan ahdas. Uusi 5G ei tuhlaa energiaa edeltäjänsä tavoin.
Tiedon siirtonopeus on kuulemma vähintaan 10-kertainen. Elokuvan lataus kestää sekunteja ja verkon
vasteaika on vain millisekunteja. Em. juttu lupaa paljon kaikkea hyvää. Miten lie hintakehitys?
Aikataulu: 2018 testausta ja toimilupien jako. 2019 Kaupallinen toiminta alkaa kaupungeissa.
2020 toiminta laajenee maaseudulle. 2025 koko Suomen on kattava 5G-verkko.
5G on jo lähellä, kun uskomme Talouselämä-lehteä.

Referaatin kirjoitti Raimo ja referaatin valinnat ovat omiani.

Droneista, joiden ominaisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä olemme ProHow:ssa kiinnostuneita, on kehitetty jo suurempiakin laitteita, mikäli uskomme TM-lehteä.
Amerikkalainen Surefly ja saksalainen Volocopter toimivat sähkömoottoreilla, jotka ainakin vähentävät melua.
Sureflyn pitäisi kantaa pari matkustajaa matkatavaroineen.
Sureflyn sähkön tuottaminen tapahtuu polttomoottorilla ja polttoaineen loppuessa laskeutuminen onnistuu akkuvoimalla. Varmuuden vuoksi laitteessa on myös laskuvarjo. Taksikäytössä laite toimii etäohjattuna.
Asiakkaiden takia varmistuksia täytyy ollakin useita. Se on tavallaan ”hybridi-malli”.

Sähkökäyttöinen Volocopter on suunniteltu taksikäyttöön. Laitetta on jo esitelty ja kokeiltukin.
Nykyinen toimintasäde on vaatimaton, kantovoima on pari henkilöä.

Akku-, prosessi- ja anturitekniikoiden kehitys johtanee dronien yllättäviin sovellutuksiin. Ehkä kauko-ohjaus tulee turvallisemmaksi kuin perinteisillä helikoptereilla pilotin ohjatessa?
Ongelmana ovat aina ihmisten kaupallisessa lennättämisessä vastuu ja turvallisuus. Kun droneilla lentämien kasvaa lisääntyvät muutkin eettiset kysymykset, kuten kuka saa lentää, missä saa lentää, jne.

Helikoptereiden onnettomuudet ovat johtaneet jopa operoivien yhtiöiden toiminnan loppumiseen.

Osa kirjoituksen tiedoista perustuu TM-lehdessä 7.2.18 olleeseen kirjoitukseen.
Mielipiteet ovat täysin omiani.

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna 2017 EU-johtajat kokoontuivat Tallinnaan, nykyisen EU-isäntämaan ollessa Viro. Keskustelujen pääaihe tuntui median mukaan olevan Kyberturvallisuus. Suomessa alan tutkimus on kuulema huippuluokkaa. Puhujana Tallinn Digital Summit’issa olikin Aalto-yliopiston professori Jarno Limnell. Hän tiettävästi korosti alan yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen välillä.
Ouluun perustettiin heti Yhdysvaltain kanssa uusi Cyber Security and Software Research Site.
Kyberturvallisuus on netissä määritelty ainakin turvallisuuden osa-alueeksi, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Onko se riittävä määritelmä?

Minkä takia asia on niin tärkeä?
Päasioita ovat ainakin julkishallinto ja yritykset sekä netti- ja mobiilimaksamisen turvallisuus.
Yksittäisiä ihmisiä ja varsinkin julkisuuden henkilöitä koskevat kiusaaminen netissä ja somessa.

IOT ja turvallisuus koskevat meitä kaikkia, kun autot, junat, metrot, polkupyörät, kodinkoneet, liikenteenohjaus, ja mitä kaikkia laitteita käytämmekin päivittäin tai ainakin silloin tällöin, ovat kaikki kytketty verkkoon viimeistään silloin kun nopeat G5-verkot ovat käytössä!

Onko selkeästi tunnettua mikä ero on tietoturvallisuudella tai esim. pankkien nykyisillä turvallisilla järjestelmillä ja kyberturvallisuudella?
Onko kyberturvallisuus myös kaikenkattava sateenvarjo?

Raimo Keskinen
jäsen
Kirjoitus onkokonaan oma mielipiteeni.

Mielestäni tekoäly tai keinoäly ovat termeinä vanhentuneita.Mikä olisi nykyaikaisempi?

Tekoäly näytetään kirjallisuudessa jaettavan perinteisiin asiantuntijajärjestelmiin sekä uudempiin hierarkisiin järjestelmiin ja mm.sumeisiin järjestelmiin.

HS 20.4.2017 sisältää useamman jutun tekoälystä.Asiasta keskusteltiin myös ProHow-viikkokokouksessa.
-Oulun Yliopiston tekoälytutkijat toivovat valtiolta nykyistä suurempaa panostusta pitkäjänteiseen tutkimukseen. Meneillään on kuulemma tekoälyn hype vuosi. He painottavat perustutkimusta.
Keskeisiä osaamisia ovat matematiikka ja ohjelmointitaito.
Motivaatio on kouluissa laskenut matemaattisten aineiden opiskeluun ja hakijoiden määrä teknillisten alojen yliopistoihin on vähentynyt. Yhä useampi tekoälyyn erikoistuvista tohtoriopiskelijoista tulee ulkomailta.

-Somesta on apua koulutyöhön
HS:n kyselyssä mainitaan positiivisesti Tinder,Whatsapp-ryhmät, Instagram,facebook-ryhmät,Twitter.
Etuina sanottiin olevan mm. yhteydet kuraattoriin ja terveydenhoitoon, käyttö flunssakautena ja vanhempainyhdistysten yhteydenpitovälineenä.
-Lisäksi HS:ssä on juttu, jossa todetaan Facebookin laajentumissuunnitelmista.

Mielestäni some-maailman keskittyessä harvoille ei kehitys aina ole kuluttajan etujen mukaista.
Jopa outoa on mielestäni, että mainitussa HS:n koulujutussa halutaan ohjeita ja oppaita sekä opetushallituksen lakimiestä on haastateltu perusteellisesti.
Ovatkohan aikuiset jääneet kauaksi jälkeen somesta ja sen mahdollisuuksista? Vai miksi sitä yritetään padota?

Alan lehdistössäkin on kirjoituksia, joissa halutaan pelisääntöjä ja rajoituksia ja lakeja.
Myös työpaikkojen katoamista pelätään, jopa epäillään tekoälylaitteiden ja robottien ylivaltaa.
Tuntuu siltä,ettei mikään ole olennaisesti muuttunut höyrykoneen ja auton keksimisen ajoilta?

Raimo Keskinen
Jäsen

Kaikki kirjoituksen mielipiteet ovat ainoastaan omiani