32 km 5g-tietä Suomeen

Tekniikka&Talous-lehden 1.2.2019 mukaan Nokia pystyttää Karakalliossa
olevan pääkonttorinsa ja Keran rautatieaseman välille 1 km:n mittaisen
5g-tieverkon. Kera on asema, joka sijaitsee Kauniaisista Helsingin
suuntaan menevän radan varrella.
Lisäksi suunnitellaan kantatielle 51 Siuntion tienhaarasta Karjaalle
31 km pitkää 5g-tieverkkoa. Yksi hankkeen tavoitteista on
liikenneturvallisuutta parantavia palveluja.
Paikannustarkkuus 5g-verkolla on senttimetriluokkaa, joka mahdollistaa
myös autonomisen eli kuljettamattoman bussin tai auton.
Rahoituksesta hankkeet eivät kuulemma jää kiinni. Smart Mobility-
ohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa innovaatiohankkeiden,
liikennekokeilujen ja investointien rahoitukseen vuosille 2019-2022.
Mielenkiintoista mitä kaikkia palveluja on tähän kokeiluun tulossa.

Lainaus ja tulkinta ovat omiani.

5G tulee -Talouselämä-lehti 20.4.18

5G tulee, kun 4G on liian hidas ja turhan ahdas. Uusi 5G ei tuhlaa energiaa edeltäjänsä tavoin.
Tiedon siirtonopeus on kuulemma vähintaan 10-kertainen. Elokuvan lataus kestää sekunteja ja verkon
vasteaika on vain millisekunteja. Em. juttu lupaa paljon kaikkea hyvää. Miten lie hintakehitys?
Aikataulu: 2018 testausta ja toimilupien jako. 2019 Kaupallinen toiminta alkaa kaupungeissa.
2020 toiminta laajenee maaseudulle. 2025 koko Suomen on kattava 5G-verkko.
5G on jo lähellä, kun uskomme Talouselämä-lehteä.

Referaatin kirjoitti Raimo ja referaatin valinnat ovat omiani.

DRONETKIN KEHITTYVÄT

Droneista, joiden ominaisuuksista ja tulevaisuuden näkymistä olemme ProHow:ssa kiinnostuneita, on kehitetty jo suurempiakin laitteita, mikäli uskomme TM-lehteä.
Amerikkalainen Surefly ja saksalainen Volocopter toimivat sähkömoottoreilla, jotka ainakin vähentävät melua.
Sureflyn pitäisi kantaa pari matkustajaa matkatavaroineen.
Sureflyn sähkön tuottaminen tapahtuu polttomoottorilla ja polttoaineen loppuessa laskeutuminen onnistuu akkuvoimalla. Varmuuden vuoksi laitteessa on myös laskuvarjo. Taksikäytössä laite toimii etäohjattuna.
Asiakkaiden takia varmistuksia täytyy ollakin useita. Se on tavallaan ”hybridi-malli”.

Sähkökäyttöinen Volocopter on suunniteltu taksikäyttöön. Laitetta on jo esitelty ja kokeiltukin.
Nykyinen toimintasäde on vaatimaton, kantovoima on pari henkilöä.

Akku-, prosessi- ja anturitekniikoiden kehitys johtanee dronien yllättäviin sovellutuksiin. Ehkä kauko-ohjaus tulee turvallisemmaksi kuin perinteisillä helikoptereilla pilotin ohjatessa?
Ongelmana ovat aina ihmisten kaupallisessa lennättämisessä vastuu ja turvallisuus. Kun droneilla lentämien kasvaa lisääntyvät muutkin eettiset kysymykset, kuten kuka saa lentää, missä saa lentää, jne.

Helikoptereiden onnettomuudet ovat johtaneet jopa operoivien yhtiöiden toiminnan loppumiseen.

Osa kirjoituksen tiedoista perustuu TM-lehdessä 7.2.18 olleeseen kirjoitukseen.
Mielipiteet ovat täysin omiani.

Mitä on Kyberturvallisuus?

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna 2017 EU-johtajat kokoontuivat Tallinnaan, nykyisen EU-isäntämaan ollessa Viro. Keskustelujen pääaihe tuntui median mukaan olevan Kyberturvallisuus. Suomessa alan tutkimus on kuulema huippuluokkaa. Puhujana Tallinn Digital Summit’issa olikin Aalto-yliopiston professori Jarno Limnell. Hän tiettävästi korosti alan yhteistyötä eurooppalaisten yliopistojen välillä.
Ouluun perustettiin heti Yhdysvaltain kanssa uusi Cyber Security and Software Research Site.
Kyberturvallisuus on netissä määritelty ainakin turvallisuuden osa-alueeksi, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Onko se riittävä määritelmä?

Minkä takia asia on niin tärkeä?
Päasioita ovat ainakin julkishallinto ja yritykset sekä netti- ja mobiilimaksamisen turvallisuus.
Yksittäisiä ihmisiä ja varsinkin julkisuuden henkilöitä koskevat kiusaaminen netissä ja somessa.

IOT ja turvallisuus koskevat meitä kaikkia, kun autot, junat, metrot, polkupyörät, kodinkoneet, liikenteenohjaus, ja mitä kaikkia laitteita käytämmekin päivittäin tai ainakin silloin tällöin, ovat kaikki kytketty verkkoon viimeistään silloin kun nopeat G5-verkot ovat käytössä!

Onko selkeästi tunnettua mikä ero on tietoturvallisuudella tai esim. pankkien nykyisillä turvallisilla järjestelmillä ja kyberturvallisuudella?
Onko kyberturvallisuus myös kaikenkattava sateenvarjo?

Raimo Keskinen
jäsen
Kirjoitus onkokonaan oma mielipiteeni.

TEKOÄLY

Mielestäni tekoäly tai keinoäly ovat termeinä vanhentuneita.Mikä olisi nykyaikaisempi?

Tekoäly näytetään kirjallisuudessa jaettavan perinteisiin asiantuntijajärjestelmiin sekä uudempiin hierarkisiin järjestelmiin ja mm.sumeisiin järjestelmiin.

HS 20.4.2017 sisältää useamman jutun tekoälystä.Asiasta keskusteltiin myös ProHow-viikkokokouksessa.
-Oulun Yliopiston tekoälytutkijat toivovat valtiolta nykyistä suurempaa panostusta pitkäjänteiseen tutkimukseen. Meneillään on kuulemma tekoälyn hype vuosi. He painottavat perustutkimusta.
Keskeisiä osaamisia ovat matematiikka ja ohjelmointitaito.
Motivaatio on kouluissa laskenut matemaattisten aineiden opiskeluun ja hakijoiden määrä teknillisten alojen yliopistoihin on vähentynyt. Yhä useampi tekoälyyn erikoistuvista tohtoriopiskelijoista tulee ulkomailta.

-Somesta on apua koulutyöhön
HS:n kyselyssä mainitaan positiivisesti Tinder,Whatsapp-ryhmät, Instagram,facebook-ryhmät,Twitter.
Etuina sanottiin olevan mm. yhteydet kuraattoriin ja terveydenhoitoon, käyttö flunssakautena ja vanhempainyhdistysten yhteydenpitovälineenä.
-Lisäksi HS:ssä on juttu, jossa todetaan Facebookin laajentumissuunnitelmista.

Mielestäni some-maailman keskittyessä harvoille ei kehitys aina ole kuluttajan etujen mukaista.
Jopa outoa on mielestäni, että mainitussa HS:n koulujutussa halutaan ohjeita ja oppaita sekä opetushallituksen lakimiestä on haastateltu perusteellisesti.
Ovatkohan aikuiset jääneet kauaksi jälkeen somesta ja sen mahdollisuuksista? Vai miksi sitä yritetään padota?

Alan lehdistössäkin on kirjoituksia, joissa halutaan pelisääntöjä ja rajoituksia ja lakeja.
Myös työpaikkojen katoamista pelätään, jopa epäillään tekoälylaitteiden ja robottien ylivaltaa.
Tuntuu siltä,ettei mikään ole olennaisesti muuttunut höyrykoneen ja auton keksimisen ajoilta?

Raimo Keskinen
Jäsen

Kaikki kirjoituksen mielipiteet ovat ainoastaan omiani

YKSINYRITTÄJÄT-KEITÄ HE OVAT

Yksinyrittäminen on yksi mielenkiintoisista teemoistamme vuodelle 2017.
Kuten viime kokouksessa puhuttiin asia on ”pinnalla”. HS:ssa penättiin parempaa työttömyysturvaa muutama päivä sitten. TEMin raportissa vuoden 2016 lopulta selvitetään myös ”työttömyysturvan muutospaineita”. Siinä kannustetaan itsensä työllistämiseen.

Vuoden 2016 lopulla Suomen Yrittäjien tj Mikael Pentikäinen raportoi kyselystä, jonka tulokset osoittivat neljäsosan yrittäjistä ansaitsevan alle 1000 euroa kuukaudessa ja toisen neljänneksen alle 2000 euroa.Palkansaajien nimellinen keskiansio 2015 oli jutun mukaan 3338 euroa kuukaudessa. Suomessa on yli 280 000 yritystä, joista lähes 180 000 on yhden hengen yrityksiä. Moni yksinyrittäjä on pienituloinen. Siksi heidän asemansa vahvistamisen pitää olla vahvasti yhteiskuntapolitiikan keskiössä toteaa Pentikäinen.

Yrittäjillä oli yksinyrittämisohjelma vuosina 2011-2015.Ohjelman raportissa mm. todetaan yksinyrittäjyyttä olevan liki kaikilla toimialoilla. Tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalveluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Usein yrittäjillä on yhteistyöverkosto. Kuitenkin palveluiden ostot olivat vähäisiä, lisähenkilön palkkaaminen ei ollut järkevää.

Aalto-yliopistossa tarkastettiin väitöskirja vuonna 2011. Väitellyt Raija Leskinen tutki naisyrittäjyyttä pääkaupunkiseudulla. ”Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat erityisen keskeisiä asioita yksinyrittäville naisille”. Väitöskirjan tuloksena syntyi uudenlainen verkostoitumismalli.
Tohtori Leskinen mm. toteaa: on tärkeää miten yrittäjyyttä ymmärretään niin, että myös yhteiskunnalliset,taloudelliset,työvoimapoliittiset ja koulutuspoliittiset tukitoimet vastaavat paremmin yrittäjien tarpeita.

Ilmassa leijuu paljon kysymyksiä: Keitä ovat ne noin puolet yrittäjistä, jotka ansaitsevat yli 2000 euroa kuukaudessa? Miten yksinyrittävät miehet pärjäävät? Kuinka paljon on yksinyrittäjiä tai pienyrittäjiä, jotka jo työllistävät muutaman henkilön?
Olen havainnut yhä useamman opiskelijan tavoitteena olevan yrittäjyyden. He katsovat eteenpäin tulevaisuuteen eivätkä yritysmallit ole ainoastaan perinteellistä yksinyrittämistä.

Raimo Keskinen
jäsen

Kirjoitus edustaa pelkästään omia mielipiteitäni.

KULJETTAJA HISTORIAAN?

Kuten tiedämme tekniikka mahdollistaa lukemattomia ratkaisuja, myös kuljetusta ilman kuljettajaa. Erilaiset tunnistustekniikat kehittyvät nopeasti. Hyvä tekninen ratkaisu ei tee sellaisia virheitä kuin me ihmiset. Kaupungistumisen ansiosta tekniikan kustannuksetkaan eivät ole mahdottomia.

Kaikki olemme havainneet,että ulkomailla esim. lentokentillä terminaalien välisessä liikenteessä on ollut jo kauan käytössä kuljetuksia ilman kuljettajaa. Yleensä junat tai vaunut toimivat vain kiskoilla, joilla ei ole muuta liikennettä.

Nyt tälläiset ratkaisut ovat tulossa joukkoliikenteeseen niin Suomessa kuin muuallakin.

Otaniemesssä näin tamän vuoden 2016 kesällä eräällä kadulla varoituskilven, missä pyydettiin varovaisuuteen kadulla kulkevan automaattiohjauksella toimivan auton kokeilun takia. Kokeilu tähdännee paikalliseen joukkokuljetukseen.
Puhutaan myös tavallisesta henkilöautosta liikenteessä, kuljettaja on silloin matkustaja.Tämä sovellutus vaatii vielä paljon kehittämistä – myös katujen osalta.

Tekniikka&Talous-lehdessä oli äskettäin kirjoitus autonoomisten laivojen tulosta Amsterdamin kanaaleihin. Tarkoitus on kuljettaa tavaroita ja ihmisiä. Jo vuonna 2017 alkaa koekäyttö. Amsterdam on samantyyppisten suurkaupunkeihin tarkoitetun systeemin kehityspaikka. Nyt kokeillaan sähkökäyttöistä katamaraania. Mm. USAn kaupungit, kuten Boston ovat tiettävästi kiinnostuneita.

Automaattisen ja ilman kuljettajaa toimivan metron kehitys pysähtyi Helsingissä väliaikaisiin, joskin suuriin haasteisiin. Helsinki-Espoo metron automatisoinnin luulisi olevan periaatteessa ’helppo’ ratkaista, sehän on lähes ilman risteyksiä.

Jo hieman kauempana tulevaisuudessa on alipaineputkitoteutus eli hyperloop. Turusta Tukholmaan nopeudella 1200 km/tunnissa? Sovellusta kokeillaan, joskin vasta melko lyhyellä matkalla.

Minä olen epäilevä tällaisen kehityksen suhteen. Enkä luota vielä tekniikan virheettömyyteenkään. Vastuukysymykset tuntuvat vielä ratkaisemattomilta.
Onko epäily ja luottamuspula kuitenkin vain ikäkysymys? Kuten se, että nuoret ajavat fillarilla ’ilman käsiä’, niin tein minäkin. En ole nähnyt yhdenkään aikuisen ajelevan fillarilla siten.

Raimo Keskinen
Jäsen

Kirjoitus edustaa pelkästään omia mielipiteitäni.